# Kotitalouksien velkaantuminen Suomessa – tilastot 2026

Lähde: https://talousopas.com/tilastot/kotitalouksien-velkaantuminen

Suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste oli 121,6 prosenttia vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä. Korkeimmillaan se oli vuonna 2022, jolloin luku oli 134 prosenttia. Lasku ei kuitenkaan johdu siitä, että velkaa olisi maksettu pois: lainavelkojen euromäärä on pysynyt lähes samana, noin 174 miljardissa eurossa. Suhdeluku on laskenut, koska tulot ovat kasvaneet.

## Mitä velkaantumisaste tarkoittaa

Velkaantumisaste on suhdeluku. Tilastokeskuksen rahoitustilinpidossa se lasketaan jakamalla kotitalouksien lainavelat neljänneksen lopussa edeltävien neljän vuosineljänneksen yhteenlasketulla käytettävissä olevalla tulolla — eli sillä rahalla, joka verojen ja tulonsiirtojen jälkeen jää käytettäväksi.

Luku 121,6 prosenttia tarkoittaa siis, että kotitalouksilla on velkaa hieman enemmän kuin ne saavat vuodessa rahaa käyttöönsä. Korkeimmillaan luku kävi vuonna 2022, jolloin se oli 134 prosenttia.

Kotitalouksien velkaantumisaste, prosenttia käytettävissä olevasta tulosta. Lähde: Tilastokeskus, rahoitustilinpito. Vuoden 2022 huippulukema Tilastokeskuksen Tieto&trendit-artikkelista 13.1.2026, neljännesvuosiluvut kunkin neljänneksen omasta julkaisusta.

| Jakso | Velkaantumisaste |
| --- | --- |
| 2022, korkein lukema | 134 % |
| 2024, 1. neljännes | 125,3 % |
| 2025, 1. neljännes | 122,1 % |
| 2025, 4. neljännes | 121,6 % |

## Euroissa mitattuna velka ei ole vähentynyt

Suhdeluvun lasku kuulostaa siltä, että velkaa olisi maksettu pois. Euromäärä kertoo toista.

Kotitalouksien lainavelat, miljardia euroa neljänneksen lopussa. Asteikko alkaa nollasta, joten pylväiden lähes identtinen korkeus on tarkoituksellinen: se on kuvaajan varsinainen havainto. Lähde: Tilastokeskus, rahoitustilinpito.

Kahden vuoden aikana lainavelka kasvoi 173,4 miljardista 174,2 miljardiin euroon; välissä, vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, se oli 174,0 miljardia. Se on noin 800 miljoonan euron nousu — alle puoli prosenttia. Samana aikana velkaantumisaste laski 125,3 prosentista 121,6 prosenttiin.

Kun osoittaja pysyy paikallaan ja suhdeluku pienenee, nimittäjä on kasvanut. Käytännössä se tarkoittaa, että kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat nousseet. Velkataakka on siis keventynyt suhteessa maksukykyyn, mutta velkaa itsessään on yhtä paljon kuin ennenkin. Jos haluat verrata omaa tilannettasi tähän lukuun, sen voi laskea [velkaantumisasteen laskurilla](/laskurit/velkaantumisaste).

## Puolet asuntokunnista on velattomia

Koko maan velkaantumisaste on keskiluku, ja keskiluku kätkee alleen sen, miten epätasaisesti velka jakautuu.

Tilastokeskuksen velkaantumistilaston mukaan suomalaisista asuntokunnista puolet oli velattomia vuonna 2025. Asuntokunta tarkoittaa samassa asunnossa vakinaisesti asuvia henkilöitä — yksin asuva on oma asuntokuntansa. Vuoden 2024 tiedoissa velallisten asuntokuntien velkaantumisaste oli 161 prosenttia.

Ero on olennainen. Koko väestön 121,6 prosenttia ei kuvaa kenenkään todellista tilannetta: se on keskiarvo velattomista ja niistä, joilla velkaa on selvästi enemmän kuin vuoden tulot.

## Kulutusluotot: pieni osa kannasta, iso osa maksuviiveistä

Suomen Pankki julkaisi helmikuussa 2026 katsauksen positiivisen luottotietorekisterin tietoihin. Rekisterin kokonaisluottokanta oli joulukuun 2025 lopussa noin 153 miljardia euroa.

Siitä muita kuluttajaluottoja — eli [vakuudettomia kulutusluottoja](/kulutusluotto) kotimaasta ja ulkomailta — oli noin 17,0 miljardia euroa, mikä vastaa noin 11 prosenttia kannasta. Lisäksi ajoneuvolainoja oli noin 9,9 miljardia ja tili- ja korttiluottoja 7,2 miljardia euroa.

Rekisteri näyttää myös, mistä kulutusluotot on otettu. Suomalaisten pankkien myöntämien kertaluottojen kanta oli vuoden 2025 lopussa 7,8 miljardia euroa, muiden suomalaisten rahoituslaitosten noin 500 miljoonaa euroa ja ulkomailta myönnettyjen noin 4,8 miljardia euroa. Perintäyhtiöillä oli joulukuussa 2025 noin 1,6 miljardin euron edestä kuluttajaluottoja. Nämä luvut on raportoitu erikseen eivätkä ne muodosta täydellistä erittelyä 17 miljardin kannasta.

Kiinnostavin luku ei kuitenkaan ole kannan koko vaan se, miten luottoja hoidetaan.

Osuus lainoista, joissa oli raportoitu maksuviive (yli 60 päivää) tai jotka oli raportoitu hoitamattomina (yli 90 päivää), joulukuu 2025. Lähde: Suomen Pankki, positiivisen luottotietorekisterin tiedot.

| Lainatyyppi | Maksuviive raportoitu | Hoitamaton laina |
| --- | --- | --- |
| Muut kuluttajaluotot | 1,7 % | 1,2 % |
| Asuntolainat | 0,5 % | 0,4 % |

Osuutena kuluttajaluotoissa on maksuviiveitä 3,4-kertaisesti ja hoitamattomia lainoja kolminkertaisesti asuntolainoihin verrattuna (1,7 vastaan 0,5 prosenttia ja 1,2 vastaan 0,4 prosenttia). Osuudet ovat molemmissa pieniä, mutta ero ryhmien välillä on selvä. Kulutusluotto on tyypillisesti pienempi, lyhytaikaisempi ja kalliimpi kuin asuntolaina, ja se otetaan usein tilanteessa, jossa joustovaraa on jo vähän — mikä näkyy myös [pikavippien ja muiden vakuudettomien luottojen kustannuksissa](/pikavipit). Maksuviive ei vielä tarkoita merkintää luottotietoihin; [maksuhäiriömerkinnän syntyyn tarvitaan erillinen prosessi](/blogi/maksuhairio-merkinta).

## Mitä nämä luvut eivät kerro

Velkaantumisaste on kansantalouden tason luku. Se ei kerro mitään yksittäisen kotitalouden tilanteesta eikä siitä, kuinka moni on vaikeuksissa. Se ei myöskään erottele, mistä velka koostuu: asuntolaina ja kulutusluotto painavat suhdeluvussa samalla tavalla, vaikka niiden korko ja takaisinmaksuaika ovat aivan erilaiset.

Taloyhtiölainat ovat oma kysymyksensä. Ne eivät näy kotitalouden omana lainavelkana samalla tavalla kuin suoraan otettu asuntolaina, vaikka asukas maksaa niitä vastikkeessa.

Positiivisen luottotietorekisterin luvut ovat tuoreita myös siinä mielessä, että rekisteri on uusi. Ensimmäisten vuosien lukuihin kannattaa suhtautua varauksella: raportointikäytännöt vakiintuvat vasta ajan myötä, eikä pitkää vertailusarjaa ole vielä olemassa.

Rahoitustilinpidon luvut puolestaan tarkentuvat takautuvasti. Tällä sivulla oleva luku on se, joka julkaistiin kyseisen neljänneksen kohdalla — Tilastokeskuksen tietokannassa sama neljännes voi myöhemmin näyttää hieman eri lukua.

## Lähteet

-   Tilastokeskus: [Kotitalouksien nettorahoitusvarat kasvoivat vuoden 2025 neljännellä neljänneksellä](https://stat.fi/fi/julkaisu/cmfpc89h1basj07vyduxkfjrm), julkaistu 31.3.2026.
-   Tilastokeskus: [Kotitalouksien nettorahoitusvarat kasvoivat vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä](https://stat.fi/fi/julkaisu/cm1kg5jx78pu807vw2o7s5aqj), julkaistu 18.12.2025.
-   Tilastokeskus: [Kotitalouksien velkaantumisaste jatkoi laskuaan vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä](https://stat.fi/fi/julkaisu/cm1kg1emz8z4i07w77zlkx2ef), julkaistu 18.6.2025.
-   Tilastokeskus: [Kotitalouksien velkaantumisaste jatkoi laskuaan vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä](https://stat.fi/fi/julkaisu/cln38jfy8b70r0cut3jrpv3vc), julkaistu 24.6.2024.
-   Tilastokeskus, Tieto&trendit: [Kotitalouksien velkaantumisasteen lasku luo tilaa kotimaisen kysynnän kasvulle](https://stat.fi/tietotrendit/blogit/2026/Kotitalouksien-velkaantumisasteen-lasku-luo-tilaa-kotimaisen-kysynnaen-kasvulle), Tapio Kuusisto, 13.1.2026.
-   Tilastokeskus: [Velkaantumistilasto](https://stat.fi/fi/tilasto/velk), tilastovuosi 2025, julkaistu 24.6.2026.
-   Suomen Pankki, Euro & talous: [Mitä positiivinen luottotietorekisteri paljastaa kulutusluotoista?](https://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2026/mita-positiivinen-luottotietorekisteri-paljastaa-kulutusluotoista/), Emilia Ohtonen, 10.2.2026.

Tämän sivun kuvaajia ja lukuja saa lainata, kun lähde mainitaan ja sivulle linkitetään. Yksittäistä lukua lainatessa kannattaa viitata myös yllä olevaan alkuperäiseen julkaisuun.

## Usein kysytyt kysymykset